Ajatuspajoilla on monta muotoa, eli ne jaetaan yleisesti neljään eri kategoriaan. Ajatuspajojen neljä eri kategoriaa ovat akateemiset ajatuspajat, sopimustutkimuslaitokset, edunvalvontaan keskittyneet ajatuspajat ja poliittiset ajatuspajat. Kuuluminen ajatushautomoon voi virkistää, sillä omia tärkeitä ideoita ja yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita voi tuoda säännöllisesti esiin. Tärkeän ajatustyön välillä on mukavaa rentoutua ja pelata vaikka omia suosikkikasinopelejään, joista kertoo nettikasinot ilman rekisteröitymistä -sivusto. Kasinoille ilman rekisteröitymistä voi kirjautua sekunneissa omien verkkopankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla ja sitten vain pelaamaan.
Ajatuspajat herättävät eloon yhteiskunnallista keskustelua
- Akateemisilla ajatuspajoilla on monia tyypillisiä ominaispiirteitä, kuten rahoituksen saaminen erilaisiin hankkeisiin, joissa rahoitus tulee pääosin yksityiseltä sektorilta. Akateemisesti toimiva ajatuspaja tarttuu paitsi moniin yksittäisiin ja huomiota herättäviin lakialoitteisiin, myös pitkäjänteisen toiminnan välityksellä tapahtuvaan päätöksentekijöiden mielipiteiden muokkaamiseen.
- Sopimustutkimuslaitoksilla on aivan omat tehtävänsä. Kyseiset laitokset tuottavat erilaisiin tutkimuksiin perustuvia tutkimusraportteja useimmille valtion omistukseen kuuluville virastoille. Laitosten keräämä tieto ei ole milloinkaan julkisesti saatavilla, vaan yksittäisen tutkimuksen tulos julkaistaan silloin, jos se on yhteiskunnallisten asioiden suhteen tarpeellista.
Sopimustutkimuslaitoksilla työskentelee akateemisten ajatuspajojen tapaan
akateemisia tutkijoita. Tuotetuissa analyyseissä on tärkeää sekä objektiivisuuden painottaminen että toisaalta niihin kriittisesti suhtautuminen. Kriittinen suhtautuminen on erityisen tärkeää silloin, kun tehdään läheistä yhteistyötä tutkimuksen rahoittajan kanssa. Poliittisten ajatushautomoiden toimintaa ohjaavat aina kunkin emopuolueen omat toiveet ja todelliset tarpeet. Ajatuspajojen taustalla on aina joko puolue tai tiettyyn ajatuspajamuotoon liittyvä, aktiivinen intressiryhmä. Poliittiset ajatushautomot haluavat yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella vaikuttaa myös polittiseen päätöksentekoon.
Poliittisten ajatushautomoiden monia keskusteluita ei pidä milloinkaan yhdistää kyseisten puolueiden virallisiin kannanottoihin. Yhteiskunnallisesti kaikkia kansalaisia koskevia asioita puoluekannasta riippumatta käsittelee eduskunta, jossa hallitus tekee lopulliset suositukset ja päätökset.
Joskus ajatushautomo voi toimia epähuomiossa niin, että se saa huomautuksen tai joutuu maksamaan saamaansa valtionapua takaisin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Ajatushautomo Suomen Perusta joutui maksamaan takaisin valtionavustuksia kaikkiaan yli 10 000 euroa julkaistessaan teoksen, johon valtionapu ei ollut tarkoitettu. Suomen Perusta -säätiön julkaisema teos loukkasi myös yhdenvertaisuutta ihmisten välillä.
Edunvalvontaan keskittyneet ajatushautomot ovat toisinaan ideologisesti hyvin yksipuolisia ja värittyneitä. Edunvalvontaan keskittyneet ajatuspajat siis yhdistävät tutkimuksissaan sekä ideologisen että poliittisen puolen ja ajankohtaiset pyrkimykset, jotka toimivat osana aktiivista poliittista keskustelua.