Tervetuloa Ajatushautomoista kertovaan blogiin.
Ajatuspajat, ajatushautomot tai vaikkapa ajatusmyllyt ovat viime vuosina yleistyneet kaikkialla maailmassa. Ajatuspajat voivat käsitellä yhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä seikkoja sekä ympäristönsuojelullisia että politiikan piiriin kuuluvia asioita. Ajatuspajat voivat halutessaan keskittyä tiettyyn tai tiettyihin osa-alueisiin tai käsitellä ajankohtaisia, paikallisia, valtion sisäisiä tai jopa globaaleita ongelmia mahdollisine ratkaisuehdotuksineen.
Ajatushautomoiden ”tärkein linkki” on sen jäsenet, eli ne yksilöt, jotka tekevät päivittäin tiivistä yhteistyötä. Ajatuspajat, varsinkin Suomessa tuntuvat nykyisellään saavan aivan liian vähän yhteiskunnallista tai median tarjoamaa huomiota, julkisuutta jota kyseiset instanssit ehdottomasti tarvitsisivat. Mitä asialle voisi tehdä? Olisiko ajatuspajoissa valtaa käyttävien henkilöiden hyvä miettiä kaiken muun ohella myös sitä, miten suomalaiset ajatushautomot voisivat päästä ansaittuun julkisuuden valokeilaan?
Ajatushautomot, eli amerikkalaisittain ”Think tankit” ovat saapuneet Eurooppaan, mistäpä muualta kuin Yhdysvalloista tietenkin. Lue blogistamme, minkälainen on ajatushautomoiden kirjo globaalissa maailmassa. Tutustu myös suomalaisiin ajatushautomoihin, jotka yllättäen asiantuntijoidensa voimin saattavat olla monien poliittisten mielipiteiden taustalla.
Yleisesti voidaan todeta, että perustettava ajatushautomo voi olla joko mielipiteiltään täysin puolueeton tai jonkin puolueen yhteyteen rekisteröity. Maailmalla on aina laitettu yliopistoja niin sanotusti paremmuusjärjestykseen, mutta nykyään rankataan myös ajatushautomoita niiden toiminnan, tunnettavuuden, mielipiteiden ja julkisuuden mukaan. Aina arvio ei välttämättä kuitenkaan ole ”oikea”, sillä muu maailma sen paremmin ”suomalaista arvomaailmaa” tuntematta saattaa laittaa ajatuspajat omien mielipiteidensä mukaiseen tunnettavuus- tai suosituimmuusjärjestykseen.
Suomalaiset ajatuspajat muun maailman silmin
Joskus muun maailman näkökanta Suomeen ja suomalaisiin ajatuspajoihin saattaa olla vähintäänkin yllättävä. Otetaan esimerkiksi Pennsylvanian yliopiston raportti vuodelta 2014, joka rankkaa Suomen mukaan Keski- ja Itä-Euroopan ryhmittymään, johon katsotaan kuuluviksi kaikki entiset niin sanotut ”kommunistivaltiot.” Yleisesti Suomen katsotaan olevan muiden Pohjoismaiden tavoin osa Länsi-Eurooppaa. Lyhyesti, ajatushautomoissa työskentelevien työ ei ole milloinkaan sidottu tiettyyn paikkaan tai kellonaikaan. Mitä ajatuspajoissa työskentelevien työhön sitten kuuluu, tutustu asiaan blogissamme.