Kestotyylin jäljillä

Me nuoret olemme pikamuodin suurkuluttajia. Ostamme vaatteita uusimpien trendien mukaan ja heitämme vanhat vaatteet kaapin perukoille tai kierrätykseen ennen aikojaan. Mitä uudempaa meillä on päällä, sen parempi. Ympäristön kannalta tällainen ajattelu on tuhoisaa. Miten uutuuden ihannointi voitaisiin kääntää ympäristön kannalta paremmaksi ajatteluksi?

Vaatteita tuotetaan nykyään liikaa ja käytetään liian vähän. The Economistin mukaan globaali vaatetuotanto on kaksinkertaistunut vuosina 2000–2014, mutta yhden vaatekappaleen käyttöikä on puolet vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Tekstiilituotannon aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat huomattavia, sillä esimerkiksi puuvillan viljelyyn käytetään suuria määriä torjunta-aineita ja lannoitteita, jotka rehevöittävät ja saastuttavat vesistöjä.

Vaateteollisuudessa käytetyt kemialliset käsittelyt ja värjäykset aiheuttavat viidenneksen teollisuuden vesistöpäästöistä. Vuoden ajan käytetty vaate säästää päästöjä yli 500 % verrattuna siihen, että vaatetta käytettäisiin vain kuukausi ja heitettäisiin sitten pois. Varsinkin ennen 2000-lukua valmistettujen  vaatteiden materiaali tulisi säilyttää kierrossa, sillä vuosituhannen vaihteen jälkeen vaatteiden laatu on huonontunut merkittävästi. 

Pikamuotia tuotetaan myös valitettavan usein halpatyövoimalla, johon liittyvät ihmisoikeusrikkomukset ja lapsityövoiman käyttö. Suurin osa vaateteollisuuden työntekijöistä on naisia ja heidän oikeuksiaan poljetaan esimerkiksi kieltämällä äitiysvapaat, erottamalla raskaana olevia työntekijöitä ja suhtautumalla välinpitämättömästi naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään työpaikalla. 

Pikamuoti ei siis ole luonnon ja ihmisoikeuksien kannalta ollenkaan kestävä vaihtoehto, mutta olemme valitettavan tottuneita kuluttamaan ja ostelemaan jatkuvasti uutta nopeasti vaihtuvien trendien perässä. Mikä siis neuvoksi? 

Me tankkilaiset päätimme kääntää muotiin liittyvän uutuusajattelun päälaelleen. Entä jos muoti ei olisikaan aina uutta? Entä jos tyylikkäintä olisikin se, että päällä on mahdollisimman vanhoja ja pitkään kestäneitä vaatteita? Entä jos muotia olisikin vaatteen korkea käyttöikä eikä uutuus?

Tältä pohjalta syntyi ajatus kestotyylistä. Aloimme pohtia päällä olevien vaatteidemme yhteenlaskettua ikää: “Paitani on kaksi vuotta vanha, farkut vuoden, neule vuoden ja kengät kaksi vuotta… vaatteiden ikä on siis kuusi vuotta. Sehän on jo aika paljon – vai onko?” Päätimme tehdä kestotyylistä haasteen. Mitä vanhemmat vaatteet, sen parempi. Uutuudenkarheilla trendikuteilla ei haasteessa loista, mutta vanhemmilta perityt tai kirpputorilta löydetyt retrovaatteet nostavat korkealle kestotyyli-asteikossa.

Kestotyyli-asteikko vaatteiden yhteenlasketun iän mukaan:
Kestotyylialoittelija: 0–4 vuotta
Kestotyyliedistyjä: 5–14 vuotta
Kestotyylitaituri: 15–24 vuotta
Kestotyyliguru: 25+ vuotta

Lisäksi vaatteista voi tuoda esille muitakin tekijöitä: onko vaate eettisesti valmistettu, onko sen tekoon käytetty kierrätysmateriaaleja tai onko vaatteessa 100 % kuituja, jolloin sen materiaali on helppo pitää kierrossa. Kestävät valinnat tuovat haasteeseen osallistujalle plussaa! Kirpputorilta ostettujen tai muuten käytettynä saatujen vaatteiden tarkkaa ikää ei tietenkään voi aina tietää. Tällöin arvio vaatteen iästä riittää.

Lähde siis mukaan haasteeseen hashtagilla #kestotyyli ja jaa somessa oma kestotyylisi! 

Kerro kuvasi yhteydessä vaatteidesi yhteenlaskettu ikä ja halutessasi myös, kuinka korkealle sijoittuisit kestotyylin porrasasteikolla. Voit jakaa myös muuta vaatteisiisi liittyvää kivaa tietoa, esimerkiksi jos puserosi on 100 % villaa ja peritty isoäidiltä. Haaste kohdistuu näkyvillä oleviin vaatteisiin, kuten paitoihin, neuleisiin, housuihin, kenkiin ja asusteisiin – voit siis suosiolla jättää sukkien ja muiden alusvaatteidesi iän laskematta. Tule mukaan todistamaan, että vanhemmatkin vaatteet voivat näyttää upeilta ja löytämään oma kestotyylisi!

Näin osallistut haasteeseen:

Emma, kestotyylitaituri: “Mun kengät ovat 3 vuotta, lappuhaalarit 3 vuotta, paita 5 vuotta ja neule 4 vuotta, eli vaatteideni yhteenlaskettu ikä on 15 vuotta. Mun lappuhaalarit on 100 % puuvillaa, joten kun oon kuluttanut haalarit puhki, niiden materiaali voidaan kierrättää uudeksi tekstiiliksi. Oon ostanut paidan kirpparilta, joka on uutena ostamista ympäristöystävällisempää.”

Ville, kestotyyliedistyjä: “Mun chinot on 4 vuotta, neule 5 vuotta ja kengät 4 vuotta, eli 13 vuotta yhteensä. Vaikka vaatteet on ostettu pikamuotiliikkeistä, ne ovat pysyneet hyvässä kunnossa monta vuotta, koska pesen ja huollan vaatteeni oikein.”

Seuraa Tankin Insta-storyn #kestotyyliä!

Emma, Silja, Sini, Sirkku, Stella ja Veera
Tankki Jyväskylä ja Tankki Rovaniemi

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.hrw.org/topic/womens-rights/labor-rights-garment-industry 

https://www.tiedostavakuluttaja.fi/nain-voit-vahentaa-vaatteiden-ymparistovaikutusta/

https://www.kuluttajaliitto.fi/tietopankki/vastuullinenkuluttaminen/vastuullisen-kuluttajan-muistilistat/vaatteet-ja-tekstiilit/

https://yle.fi/uutiset/3-10309581

https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/ajankohtaista/rinna_saramaki_laadukas_vaate_-_sen_tuntomerkit_ja_elinymparisto.3932.news

http://outilespyy.com/mita-on-tekstiilijate/

http://outilespyy.com/mita-vanhat-farkut-maksavat/

http://outilespyy.com/vaatelahjoitus-kaatikselle/