Kohti kohtuullista joulua

Tänään on Black Friday, mutta myös sen vastavoimaksi syntynyt Älä osta mitään -päivä. Luonnonvarojen kohtuukäytön kannalta on selvää, kumpi on viisaampi vaihtoehto. Yksi teemapäivä ei kuitenkaan takaa kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa: meidän pitäisi pyrkiä kohtuuteen päivästä ja vuodenajasta riippumatta. Mutta miten se tehdään? Ja onko se pelkkää kieltäytymistä ja tylsyyttä?

Tankin ensimmäinen syksy lähenee loppuaan ja tänään on tankkilaisten oman kampanjan viimeinen päivä. Kahden viikon aikana on pohdittu parempaa suhdetta ruokaan, matkailuun ja vaatteisiin. Näkökulmia on ollut monia hävikin pienentämisestä ostopäätösten tekemisen vaikeuteen ja kaukomatkailun vähentämisestä vaatesuhteiden vaalimiseen. Kampanjan pääviesti on ollut koko ajan sama: me kulutamme nykyisellään liikaa ja muutos – nopea sellainen – parempaan suuntaan on välttämätön.

Kohtuullisuus ei ole sanana kovin seksikäs tai jännittävä. Se on järkevä ja tarpeellinen, mutta siitä puuttuu ”se jokin”. Se ei lupaa arkeen kivoja yllätyksiä tai piristäviä pikavoittoja eikä siinä kupli elämän yltäkylläisyys. Se on kuin ihan kiva mutta myös melko tylsä ystävä, jonka puheluihin kyllä vastaa, mutta jonka juttuja ei oikeasti jaksaisi kuunnella.

Kohtuullisuutta meidän pitäisi kuitenkin tavoitella ja pyrkiä pois pakonomaisesta ostamisesta ja sitä seuraavasta tavarapaljoudesta. Mutta mikä kohtuullisuudessa oikein on tavoiteltavaa? Mitä kohtuullisuudella oikeasti saa?

Itselleni kohtuullisuus tarkoittaa nykyään ennen kaikkea tilaa. Tilaa liikkua vapaasti, ilman turhassa tavarassa kahlaamista tai sen kirpputorille raahamista, mutta myös tilaa ajatella vapaasti. Kun kotona on vain tarpeellista, voi keskittyä olennaiseen: ruoanlaittoon, leikkimiseen, keskusteluihin, tanssiin tai vaikka siivoamiseen, joka pelkistetyssä kodissa on oikeastaan ihan kivaa ja meditatiivista. Kun ei omista turhaa, on aikaa pitää niistä muutamista rakkaista asioita hyvää huolta. Kutsun tätä positiiviseksi materialismiksi, koska sitä kai sen on.

Jos omaksuu positiivisen asenteen kohtuullisuuteen, ostamattomuudesta voi tulla hauskaa ja mielenkiintoista. Minulta ei itse asiassa kielletä mitään vaan minä saan, esimerkiksi keskittyä omaan elämääni ja rakkaisiin ihmisiin, ilman hämmentävää tavarakaaosta. Myös lompakko ja pankkitili kiittävät. ”Älä osta mitään, säästät 100 prosenttia,” kuten ystäväni Rinna sanoo.

Jonkunlainen muutos tarvittaisiin myös roolituksessa. Kuluttaja on sanana jollain tapaa melkein halventava: en minä ainakaan hanki asioita vain kuluttaakseni niitä vaan kuluminen on niiden käyttämisen sivutuote. Käyttäjä olen toisaalta mielelläni, koska siinä keskitytään tekemiseen. Ja koska käytän asioita, katson vastuukseni myös pitää niistä huolta, joten olen myös korjaaja ja huoltaja.

Lahjojen antaminen ja saaminen on joka tapauksessa tosi kivaa. Omat suositukseni kohtuullisiksi, luonnon monimuotoisuutta vaaliviksi, joululahjoiksi ovat seuraavat:

1. Aineettomat lahjat

Aina ei tarvitse antaa tavaraa. Paras lahja voi olla lämmin ja mieluisa muisto. Sellaisia voi tehdä ihan itse: omalla kiireettömällä läsnäololla, kuuntelemalla ja vaikka halaamalla. Lahjan saajaa voi ilahduttaa myös erityisemmillä elämyksillä: konsertti-, teatteri- tai sirkuslipuilla, elämyspäivillä tai hieronta- ja muilla hyvinvointipalveluilla. Oma kestolahjasuosikkini on museokortti, jolla pääsee kätevästi moneen epäkaupalliseen ja inspiroivaan tilaan pitkin Suomea.

2. Valmiiksi käytetyt lahjat

Pitääkö lahjan olla aina uusi ja neitseellinen? Kun katsoo ympärillämme vellovaa tavarapaljoutta, tämä tuntuu hurjalta vaatimukselta. Mielestäni lahja voi ihan hyvin olla käytetty, kunhan se on puhdas ja ehjä. Tällainen lahja voi olla markettitavaraa kiinnostavampikin, kun samanlaista ei kävele heti kadulla vastaan. Käytettynä hankitun lahjan voi myös aina modifioida, jolloin sen omaperäisyysaste nousee luonnollisesti pilviin.

Lahjaksi voi myös hyvin antaa lahjan saajalla jo olevan tavaran korjaamisen tai huollon. Esimerkiksi polkupyörien huolto juuri nyt – pyöräilysesongin ulkopuolella – on nopeaa, kätevää ja kohtuuhintaista.

3. Itse tehdyt lahjat

Ihmiskäsi on mahtava työkalu. Sillä voi piirtää, maalata, neuloa, ommella, leipoa, rakentaa ja askarrella. Pidän käsin tehdyistä lahjoista vuosi vuodelta enemmän. Niissä on jotain inhimillistä ja hyvää, elävää ja mukavan sattumanvaraista. Sormet tykkäävät rosoisista pinnoista kaiken kosketusnäyttöhipelöinnin lomassa. Sama koskee silmiä: tuntuu hyvältä katsella orgaanisia muotoja aina välillä.

4. Eettiset ja ekologiset lahjat

Jos välttämättä haluaa ostaa uutta, kannattaa sijoittaa eettisesti ja ekologisesti tuotettuihin juttuihin. Näin kuluttaa luonnonvaroja ainakin vähän vähemmän ja kannattaa sellaisia tuotantojärjestelmiä, joissa luonnon ja ympäristön tarpeet on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin.

Mitä tuotesuunnitteluun tulee, kannattaa kiinnittää huomiota myös tuotteen laatuun ja kestävyyteen sekä siihen, että sen huoltaminen on helppoa. Huolto-ohjeet kannattaa välittää myös lahjan saajalle eli sen käyttäjälle. ”If you can’t fix it, you don’t own it”, kuten iFixit-yhteisö asian muotoilee.

5. Luonnon lahjat

Luonto on niin suuri ja ihmeellinen, että sitä on mahdoton saada pakettiin. Luontosuhdetta on sen sijaan helppo hoitaa erilaisin keinoin. Tämä on myös tehokas tapa parantua erilaisista kulutusriippuvuuksista. Anna lahjaksi talvinen retki lähiluontoon ja toimita seuraksi ja eväsvastaavaksi oma itsesi. Tai hanki lahjaksi kaunis luontokirja tai retkeilyopas, jonka avulla voi unelmoida ja suunnitella tulevan retkeilykauden reissuja. 

Mikäli haluat varmistaa, että koskematonta luontoa löytyy vielä tulevaisuudessakin, hanki lahjaksi palan ikimetsää Luonnonperintösäätiön kautta. Ja mitä joulukuuseen tulee, mieti sekä omalla että ystävän kohdalla, voisiko joulukuusi olla tänä vuonna luonnon kuusi, jota kävisi metsässä tervehtimässä joulu toisensa jälkeen. Samalla saisi seurata kuusen kasvua ja metsän elämää muutenkin.

Iso kiitos kaikille tankkilaisille valtavan hienosta työstä koko syksyn ja kampanjan ajan! Olette ihania, viisaita ja aikaansaavia. Suurkiitos myös mentoreillemme Annukalle, Marinellalle ja Outille. Ilman teitä meillä ei olisi ollut puoliksikaan niin inspiroivaa ja hauskaa. Iso kiitos myös Artolle ja koko suunnittelutoimisto Måndagin porukalle sekä rahoittajallemme Sitralle, joita ilman Tankki ei olisi ikinä käynnistynyt. Kiitos.

Hanna, tuottaja ja konseptisuunnittelija

Tankki SLL

Valokuvat: Thomas Hawk & Olga Sytina