Statusmatkoja vai kiireettömiä seikkailuja?

Matkailu on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista saastuttajista. Sen aiheuttamat päästöt ovat noin 8 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Päästöt koostuvat itse matkustamisesta, majoituksesta ja kulutuksesta kohteessa. Kaikkiin näihin asioihin voi helposti vaikuttaa tekemällä kestävämpiä valintoja. Iso merkitys on myös sillä, miten matkustamiseen asennoidumme.

Matkailuala on kasvanut hurjaa vauhtia jo vuosikymmeniä. Elintason nousun myötä yhä useampi pääsee ulkomaanmatkoille, joista vanhat sukupolvet eivät edes haaveilleet. Nykyään ihan normaalia tehdä monta ulkomaanmatkaa vuodessa, kun ennen matkailusta saatavia kokemuksia haettiin lähempää.

Yksi iso matkailun ongelma on ns. statusmatkailu, erityisesti nuorten keskuudessa. Matkustamme maisemien ja elämysten perässä, koska haluamme julkaista sosiaalisessa mediassa hulppeita kuvia ja käydä samoissa paikoissa kuin tunnetut matkabloggaajat. Unohdamme helposti sen, mitä tällainen toiminta tekee ympäristölle ja luonnolle.

Matkustustavan valinnalla on ympäristön kannalta iso merkitys. Suurin saastuttaja matkailun saralla on lentoliikenne, jonka päästöjen arvioidaan olevan noin 2 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (noin 859 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä vuonna 2017). Sitran mukaan keskivertosuomalaisen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä 22 % tulee liikenteestä ja matkailusta. Lentämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt myös vaikuttavat ilmastonmuutokseen suoremmin kuin maan kamaralla syntyvät päästöt, jotka ovat paremmin soiden, puiden ja muiden hiilidioksidinielujen tavoitettavissa.

Jos on pakko lentää, luontoa voi muistaa pakkaamalla muutaman kilon vähemmän matkatavaraa mukaan. Tämä vähentää lentokoneen painoa, mikä vaikuttaa välittömästi lentokoneen vaatiman polttoaineen kulutukseen. Lisäksi jos jokainen lentomatkustaja ottaisi mukaan vain käsimatkatavarat, jäisi ruumaan enemmän tilaa rahtitavaralle, joka kuitenkin kuljetettaisiin kohdemaahan. Tällöin myös ylimääräinen lentorahtiliikenne vähentyisi ja myös päästöt vähenisivät.

Matkan ympäristövaikutukset eivät lopu itse matkustukseen: tärkeää on myös matkakohteessa toimiminen. Majapaikan valinnassa kannattaa muistaa ainakin käytettävän energian laatu ja kulutus, veden kulutus ja jätteiden kierrätys. Silläkin on merkitystä, kuuluuko hintaan esim. aamiaisbuffet, josta syntyy paljon ruokahävikkiä tai onko kyseessä pieni paikallinen yritys vai kansainvälinen ketju. 

Omilla pienillä teoilla voi vähentää ympäristön kuormitusta matkallakin. Välttämällä liiallista veden ja kertakäyttötavaroiden käyttöä säästää roimasti luonnonvaroja. Paikallisliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä suosimalla pienenevät liikkumisesta aiheutuvat päästöt ja samalla saa autenttisemman kokemuksen paikallisesta elämäntavasta.

Vaikka turismilla voi olla positiivisia vaikutuksia matkakohteisiin esim. taloudellisessa mielessä, on hyvä tiedostaa turismin pitkän tähtäimen negatiiviset vaikutukset kohteen luonnolle ja ihmisille. Tällaisia ovat esim. ympäristön liiallinen rasittuminen suurten kävijämäärien takia, elintilan raivaaminen eläimiltä ja kasvillisuudelta uusien rakennusten tieltä, jätteiden kertyminen ja suuri energiankulutus. Tämä koskee eritoten niitä valtioita, joissa matkailubisnes on vasta alkamassa, uusiutuvan energian käyttö on vielä vähäistä, ympäristö on hyvin herkkää ja joissa on korruptiota. 

Olisi tärkeää myös muistaa mahdollisten tuliaisten ekologisuus ja tarpeellisuus. Jos tuliaisia on pakko tuoda, kannattaa ostaa paikallisia tuotteita. Tukemalla paikallisia yrittäjiä varmistat, että käyttämäsi rahat menevät paikallisen väestön ja heidän elinkeinonsa tukemiseen.

Uudenlainen, kestävämpi matkailuasenne voisi alkaa ainakin hitaudesta ja rentoudesta.

Voisimme suhtautua matkailuun pikaisen paikasta toiseen siirtymisen sijaan leppoisana seikkailuna, jonka aikana rentoudutaan, tutustutaan kanssamatkustajiin ja nautitaan maisemista – näin loma ei alkaisi suorittaen ja kiirehtien paikasta toiseen.

Meidän olisi myös hyvä opetella uudestaan arvostamaan yksittäisiä matkoja. Matkan suunnittelusta tulisi tällöin itsessään kiinnostava prosessi ja matkan jälkeisestä hyvän olon tunteesta voisi nauttia pidempään. Yksittäisen matkan voisi ajoittaa sesongin ulkopuolella, jolloin turistimäärät ovat pienemmät ja päivittäinen ympäristörasitus vähäisempi. Lisäksi jos matkustaa harvemmin, matkaan pystyy käyttämään enemmän rahaa ja sitä kautta tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja.

Seuraamalla Tankin kampanjaa saat käytännön vinkkejä ja opastusta ekologisempaan matkailuun. Matkailua ei tarvitse lopettaa kokonaan ja se saa edelleen olla hauskaa! Meidän pitää vaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten matkustetaan maapallon kannalta paremmin ja arvostavammin.

Emilia, Ilari, Katariina, Konsta ja Sofia

Jyväskylän Tankin matkailutiimi

Lähteet:

https://ec.europa.eu/clima/policies/transport/aviation_en; https://www.iata.org/pressroom/facts_figures/fact_sheets/Documents/fact-sheet-climate-change.pdf

https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/