Ympäristö ja ruoka: Mitä enää saa syödä?

Välillä tuntuu, että kestävien valintojen tekeminen ruokakaupassa on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Miten löytää ympäristöystävällinen tuote, joka sopii kukkarolle ja makunystyröille? Ruuhkaisessa ruokakaupassa stressin ja ahdistuksen iskiessä tulee helposti valittua vanhoja tuttuja, ympäristölle haitallisia tuotteita.

Vastuullinen kuluttaminen on tehty kohtuuttoman hankalaksi. Kaurajuomatölkistä saa maataloustukien takia maksaa ympäristölle haitallisempaan lehmänmaitoon verrattuna tuplahinnan. Ravintoloiden menut ovat täynnä lihan houkutusta ja maukkaan kasvisruuan tilaaminen voi olla työn takana. Mikä pahinta, kuluttaja ei kauppareissullaan saa eri tuotteiden ympäristövaikutuksista luotettavaa tietoa, vaan on mainostajien viherpesun, kryptisten sertifikaattien sekä arvailujen varassa. Yritysvastuun ja avoimuuden aidosti takaavaa lainsäädäntöä ja riittävää säännöstelyä joudutaan odottamaan ja näin ollen ruuantuotannon kestävyys lepää yhä valitettavasti kuluttajien harteilla.

Kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi järjestetäänkin monenlaisia kestävää kulutusta edistäviä kampanjoita. On Muoviton maaliskuu, Vegaanihaaste, Kotimaisuushaaste ja niin edelleen. Kampanjat korostavat oman agendansa mukaisten kulutusvalintojen paremmuutta ympäristön kannalta ja neuvovat kuluttajaa keskenään ristiriitaisesti. Muovittoman maaliskuun aikana voi ostaa pelkkään pahviin pakattua maitopohjaista jugurttia, kun taas Vegaanihaasteen aikana tämä vaihtuu kasvipohjaiseen, muoviiin pakattuun versioon. Kotimaisuushaasteeseen osallistuva ostaa talvellakin suomalaisia tomaatteja, vaikka ne tuotetaan kasvihuoneessa fossiilisilla polttoaineilla espanjalaisten kasvisten ollessa vähäpäästöisempiä.

Miten siis priorisoida oikein ja tehdä aidosti kestävämpiä valintoja?

Tärkeintä on tiedostaa mittasuhteet – edes karkeasti. Helposti ymmärrettäviä, tuttuja ympäristöongelmia kuluttajalle ovat ruuan kuljetusten päästöt ja pakkausmateriaali. Ruoantuotannossa merkittävimmät ympäristöhaitat aiheutuvat kuitenkin alkutuotannosta ja kuljetuksen sekä pakkausmateriaalien osuus ruuan ympäristövaikutuksista on yhteenlaskettuna vain noin 10 %. Vaikka muovi on huolestuttava ongelma, voi muovin käyttö lisätä ruokien säilyvyyttä ja vähentää hävikkiä. Yksikin hävikkiin joutuva leipäpala aiheuttaa enemmän päästöjä kuin muovipussi leipäpalan ympärillä.

Alkutuotannon kuormittavuudessa oleellisin karkea jako on eläinperäinen–kasviperäinen. Tuotantoeläinten alhaisen ekologisen tehokkuuden takia ravinnon kierrättäminen eläinten kautta on erityisen tehotonta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tuotantoeläin syö kilon rehua, sen massa ei kasva kiloa, vaan vain noin 100 grammaa. Eläin “tuhlaa” merkittävän osan (noin 90 %) syömästään ravinnosta liikkumiseen ja ruumiinlämmön ylläpitoon. Näin ollen eläinperäisen aterian tuottamiseen kuluu moninkertainen määrä rehua, maa-alaa, vettä ja muita resursseja kasvipohjaiseen verrattuna. Maailman maatalousmaasta 80 % onkin eläintuotannon käytössä, vaikka eläinkunnan tuotteista saadaan vain 18 % kaloreista ja 37 % proteiineista. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat eläintuotannossa moninkertaiset.

Maailman maatalousmaasta 80 % on eläinperäisen tuotannon käytössä. Eläinperäisistä tuotteista saadaan 37 % proteiineista ja 18 % kaloreista.

Kestävän ruuankuluttamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä. Jo yksinkertaisia ohjeita toistamalla kestävämmistä vaihtoehdoista voi tulla uusi normaali. Aletaan valita kaupassa sesongin kasviksia, juureksia ja viljoja sekä syödä enemmän kotimaisia kasviproteiininlähteitä, kuten härkäpapua ja hernettä! Valitaan kaurapohjaisia juomia ja kermoja ja käytetään kauppareissuilla omia kestopusseja ja -kasseja. Kukin voi edetä omaan tahtiin kestävän kuluttamisen polulla. Ota talteen Tankin kestävän kauppalistan priorisoidut vinkit helpottamaan seuraavaa kauppareissuasi!

Tankin helppo ja kestävä kauppalista priorisointijärjestyksessä:

1. Valitse kasviperäinen vaihtoehto.

2. Vältä hävikki ja jos mahdollista, dyykkaa.

3. Suosi sesonkituotteita.

4. Suosi kotimaista.

5. Pakkaa ostokset kerta toisensa jälkeen samaan kestopussiin.

Matleena Käppi, biologian opiskelija

Jyväskylän Tankki

Lähteet ja linkkilista:

Poore & Nemecek (2018): Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science. http:??science.sciencemag.org?content?360?6392?987

WWF: https:??wwf.fi?vaikuta≠kanssamme?vastuullinen≠elamantapa?ruoka?

Vegaanihaaste: https:??vegaanihaaste.fi?elaintuotanto≠haitallista≠ymparistolle